tiistai 14. kesäkuuta 2016

Julkista tietoa!

No niin, nyt se julkista! Kerroin siis pomolleni, joten nyt ei ole mitään salattavaa enää. Olen niin iloinen, että hän otti sen hyvin vastaan. Sain siis juuri vakinaisen viran, mutta työsopimusta ei ole vielä allekirjoitettu, joten pieni pelko oli, että entä jos he lykkäävät minut nyt pihalle. Vaikka eihän niin järjen eikä lainkaan mukaan saisi tehdä. Mutta kulttuurialalla on tottunut kaikenlaiseen kohteluun, joten pieni skeptisyys on joskus ehkä hyvästä. Kaikki meni kuitenkin oikein päin: etsimme minulle sijaisen ja palaan töihin sitten kun palaan.

Olenkin nyt kertonut raskaudesta avoimesti, jos tapaan tuttuja ja asia tulee jotenkin luontevasti puheeksi. Huomaan kyllä skannaavani ihmisiä sillä silmällä, että onkohan juuri HÄN lapseton, joka minun uutisen kuultuaan miettii että "kaikki muut ne vaan saavat lapsia, paitsi minä." Tosi usein tulee tarve vielä erikseen mainita, että pitkään ollaan jo odotettukin. Ei siksi, että haluaisin marttyyriksi ja myötätuntoa, vaan ihan siksikin että ihmiset tajuaisivat, ettei lapsia tuosta noin vaan hankita.

Nyt kun ei tarvitse pihistellä tietoa, on ihanaa pitää vaatteita, joissa maha näkyy. Ei se maha nyt vielä järin suuri ole, mutta ainakin lähipiiri jo huomaa eron lähtötilanteeseen :)

Vointi on ollut tosi hyvä, lukuunottamatta että iltapäivisin iskee hirmuinen väsymys. Viime viikolla kerkesinkin nukkumaan joka päivä päiväunet. Mitä luksusta! Peräpukamiakin on tullut, mutta ne ovat onneksi parantuneet nopeasti. Kerrottakoon vielä, että viime viikolla toista rintaa kutitti aivan suunnattomasti, ja luin että rasvaaminen voisi auttaa. Tein työtä käskettyä, ja mitä ihmettä! Rinnoista alkoi valua maitoa!!! Olin hämmentynyt ja haltioissani: kehoni toimii niinkuin äidin kehon kuuluukin. On se vaan niin ihmeellistä olla raskaana!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti