torstai 5. tammikuuta 2017

Onni on tässä, elämässä

Olen venyttänyt ja vanuttanut tämän blogitekstin kirjoittamista. Paitsi siksi, ettei ole ollut aikaa, myös siksi, etten oikein tiedä miten pukea viimeisimpiä kuulumisia sanoiksi. Onni on juuri nyt niin täydellistä!

Tuossa vieressä kehrää pieni poikavauva. Hän syntyi 19. marraskuuta, tämä pieni ihmeellinen ihminen. Olo oli - ja on edelleen - sanoinkuvaamattoman kiitollinen. Kiitollinen siitä, että sain kokea raskausajan ja synnytyksen. Otettu, että saan jakaa elämäni tämän lapsen seurassa, pitää häntä sylissä ja opettaa lentämään omilla siivillään, sitten kun on aika.

Koko lapsettomuuskokemuksen ajan haaveilin juuri tästä arjesta, jota nyt parhaillaan elän. Nyt se on tässä. Aivan uskomatonta!

Tämä lapsettomuusblogi sai tällaisen onnellisen lopun. Mutta onnellinen loppu olisi voinut olla myös se, että jatkamme onnellisena pariskuntana yhdessä ja löydämme onnenhippuja muista asioista. Olen varma, että onnellinen voi olla ilman lastakin, vaikka lapsettomuuden suru säilyisi taka-alalla, ehkä aina. Voimia ja halauksia siis kaikille, jotka lapsettomuuden kanssa tavalla tai toisella kamppailevat.

Kiitos kun luit. Ja onnea matkaan, missä tilanteessa itse oletkin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti