Kuulin juuri, että ensi lauantaina 9.5. vietetään Lapsettomien lauantaita, on vietetty jo vuodesta 1994.
On myös monia muita asioita, joita huomaan nyt vasta lapsettomuuden kohdattuani:
- työreissujen suunnittelu vaatii valkoisia valheita, kun ei voi kieltäytyä möläyttämällä "En voi lähteä, koska ovuloin silloin ja minun on harrastettava seksiä puolisoni kanssa.
- yksinkertainen kysymys "Miksi teillä ei ole lapsia?" voi satuttaa aivan vietävästi.
- tiedän nyt mitä inseminaatio ja PAS tarkoittaa
- kuukautisvuoto ei tarkoita automaattisesti, että on ovuloinut
- ymmärrän, miksi kaikki eivät iloitse hyppien ja pomppien ystävän raskausuutisesta
- ymmärrän, miksi lapsettomien ja perheellisten parien välille voi syntyä iso kuilu, vaikka aiemmin oltiin hyviä ystäviä...
- lapsen saaminen on todella iso lottovoitto!!!
Lapsettomien maailma on kuin laittaisi todella tumman filtterin kameran linssin päälle, toivoen elokuvalle kuitenkin happyendiä. Kaikki asia synkistyvät ja muuttuvat raskaammiksi. Ihan pienet arkisetkin asiat, kuten kaupassa käynti, saattavat saada surullisen sävyn, kun kaupassa vilistää perheitä, isoäitejä ja pyöreämahaisia odottavia äitejä. Tuota perheonnea ei kaupasta ostamalla saa.
Synkkyydestä huolimatta toivoa onneksi on. Luin juuri, että 80-90% hedelmöityshoidoissa käyneistä pareista saa lopulta kauan kaivatun lapsensa. Nämä prosenttiluvut mielessä, 100% antoisaa Lapsettomien lauantaita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti