Lääkäri oli onneksi kovin ystävällinen ja kiinnostunut, mutta kuten hän itsekin myönsi, hän ei tiennyt paljoakaan lapsettomuusasioista. Ainoa uusi asia, jonka sain tieää vastaanotolla, oli että painoni oli tippunut 7kg! En ole kyllä aktiivisesti sen eteen mitään tehnyt, joten tuli aika yllätyksenä.
Minun täytyi itse toimia asianajajani ja ehdottaa Terolut-lääkityksen jatkamista, ja kerroin hänelle mistä lääkkeestä on kyse. Sain reseptin ja saimme lähetteen jatkohoitoon Yliopistolliseen sairaalaan. Jonotusajan pituutta udellessani lääkäri ei sanonut muuta kuin että "ne eivät tunnu pitävän kiirettä". Sekös lohdutti.
Ohjeeksi saimme sitä samaa mitä kaikki muutkin tuntuvat hokevan: "Älkää stressatko, kyllä se lapsi sieltä vielä tulee." Myönnän, toki minulla on ollut varsin stressaavia kuukausia tässä keväällä, varsinkin huhtikuu oli yhtä työn ja tunteiden vuoristorataa. Mutta on näihin kahteen viimeiseen vuoteen mahtunut myös paljon stressittömiä ajanjaksoja, kuten aivan huippurento häämatkamme, joulu- ja pääsiäislomat ja viime kesä. Silti raskaus ei ole koskaan alkanut.
Otin kuitenkin "ohjeesta" vaarin ja tällä viikolla olenkin ihan tietoisesti tehnyt kaikkea rentouttavaa. Lapsettomuuskirjallisuuden vierestä löysin muuten kirjastossa hormoneista kertovan kirjan (Hardy, Rogers, Sister: Hormonitohtori, 2014), jossa opastettiin vähentämään stressiä seuraavin keinoin:
Mene hierojalle.
-> check! Viime viikonloppuna sain mieheltäni hieronnan ja viime viikolla ystäväni hieroi
Uni on tehokas vastalääke stressiin. Tähtää vähintään 7 tunnin yöuneen.
-> hyvin olen nukkunut, se ei ole ollut onneksi koskaan ongelma...
Vapaapäivät vähentävät stressiä. Jätä silloin työsähköpostit lukematta ja jos mahdollista, puhelin kiinni.
-> Tämä on itselle välistä vaikeaa, koska teen paljon freelance-työtä, jolloin on oltava tavoitettavissa, muuten työt eivät etene tai ne menevät pahimmassa tapauksessa ohi. Mutta olen kyllä alkanut tietoisesti raivaamaan itselle omaa aikaa, jotta minulla olisi ainakin 1 aidosti töistä vapaa päivä viikossa.
Liikunta lisää sekä hyvän olon hormonin endorfiinin että telomeraasientsyymin eritystä. On hyvä tehdä joka päivä ainakin kävelylenkki.
-> Tämän allekirjoitan kyllä ehottomasti! Työni puolesta tulee jo liikuttua paljon, joten en usko että tämä on kohdallani mikään ongelma.
Joogan on osoitettu lievittävän jännittyneisyyttä, alentavan verenpainetta, parantavan kehonkuvaa ja vähentävän turhaa napostelua.
-> Tykkään joogasta, ja olenkin sitä jonkin verran harrastanut. Viime tammikuussa aloitettu joogakurssi tyssäsi kyllä heti alkuunsa, kun joogatunnilla tuli lähinnä kylmä. En sittemmin jaksanut etsiä itselleni sopivaa ryhmää. Ehkä nyt kesä voisi taas olla uusi alku, voisin mennä vaikka puistojoogaan...
Käy säännöllisesti saunassa tai lämpimässä kylvyssä. Lämpö vähentää kireyttä ja stressiä ja tehostaa serotoniinin tuotantoa.
-> No tämähän on selvä juttu, sauna rocks! Kun asuimme ulkomailla, ikävöin saunaa niin kovin että nyt täällä koto-Suomessa käyn vähintään kerran viikossa saunassa.
Lukemisen on tutkimuksessa osoitettu vähentävän stressitasoa 84%.
-> Miehelläni on hyvä tapa lukea aina ennen nukkumaanmenoa. Välillä intoudun lukemaan myös, mutta usein olen siinä vaiheessa vielä tietokoneella naputtelemassa jotain tai sitten jo liian väsynyt, joten nukahdan suoraan. Nyt olen kyllä ahminut kirjoja, nimittäin lapsettomuuteen liittyen... Ne pitävät otteessaan niin hyvin, etten malttaisi lopettaa! Ne kun ovat suoraan minun tunteitani, minun turhautumisiani, minun toiveitani. Ajattelin myöhemmin kirjoittaa yhden blogitekstin noista kirjoista...
Tapaa ystäviäsi.
-> Pidinkin lääkärissä käynnin jälkeen loppupäivän vapaata ja tein vain kaikenlaisia kivoja asioita: näin hyvää ystävää, kävin lounastreffeillä, kivassa kahvilassa mieheni ja ystäväpariskunnan kanssa, katsomassa improteatteria ja illan nauroimme katketaksemme Euroviisu-semifinaalia katsellessa. Teki hyvää! Aina se vaan ei tule ensiksi mieleen, siis ihmisten ilmoille meneminen. Siis silloin kun on juuri tehnyt negatiivisen testin tai kuukautiset muistuttavat ilkikurisesti taas jatkuvasta lapsettomuudesta. Silloin on onni, kun on ystäviä jotka pitävät yhteyttä ja nostavat suosta ylös.
Naura enemmän. Tapaa ystäviä, jotka saavat sinut hyvälle tuulelle tai katsele hauskoja elokuvia.
-> Onneksi osaan vielä nauraa. Välillä oikein hämmästyn, kun aamulla vallinnut maansa myynyt olotila vaihtuukin ystävien seurassa iloiseksi, kepeämmäksi. Pelkään kuitenkin sitä, että alan erkaantua, etten pysty enää hymyilemään paitsi pakotettua tekohymyä. Toivon ja aion tehdä töitä sen eteen, että muistaisin hyvän olemassaolon nyt ja myöhemmin, jos pilvet harmaantuvat entisestään.
Noita ohjeita lukiessa tuli ensin olo, että joojoo, tiedetään. Mutta tarkemmin katsasteltuna, stressitön elämä on oikeasti tehty valinnoista, jotka ovat kutakuinkin noin yksinkertaisia. Vaikkei se stressi lapsettomuuden syy olikaan, elämänlaatu paranee varmasti, kun on vähemmän stressiä.
Eli, lääkärin määräyksestä: stressitöntä viikonloppua kanssasisaret!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti